Tyylini

Secondhand, alennusmyynnit, perheenjäsenten ja ystävien vaatekaapit. Oon hamstraaja, otan kaiken, minkä irti saan ja vaikka myöhemmin heitän pois, jos ymmärrän tehneeni virhearvion. Omistan liian paljon vaatteita, 30~ kengät, miljoona huivia ja toisen samanlaisen laukkuja. Surullista on, etten osaa käyttää sitä kaikkea. En myöskään viitsi heittää mitään pois sillä "Ehkä vielä joskus......" "Mistä tiedän etten vaikka huomenna tykkää tästä....?" Tyylini on täysin sidoksissa päivään, fiilikseen, säähän. Tällä hetkellä tuskailen kroppani kanssa, mitä tehdä kun mikään ei näytä hyvältä?

Suunnittelijat ja merkit

Oikeastaan ei kiinnosta. Jos olisin rikkaampi, vannon etten lahjoittaisi rahojani H&M:n tai GT:n tapaisille riistolafkoille. Minkä sitä keskituloisen perheen opiskelijalapsi budjetilleen mahtaa? Merkki ei tee kivaa vaatetta, niin kuin ei hintakaan.